elämäni käsityöt

Varhaisin neulemuistoni on koulusta, oppikoulun ekalta tai tokalta luokalta (vastaa nykyisin 5-6 luokkaa). Siinä vaiheessa, kun kaikilla muilla oli sukkapari valmis, minulla oli nippanappa ensimmäinen varsi tehtynä. Abivuotenani yksi kaverini neuloi itselleen kivat lapaset, ja vihjailin, että voisin haluta sellaiset joululahjaksi. No mitä sain? Sain kaksi kerää lankaa, puikot ja kortin, jossa luvattiin opettaa lapasten teko. Siitä se alkoi. Seuraava työ olikin jo villapaita.

Pari vuotta lukion jälkeen opiskelin kansanopistossa, jossa noin puolet tunneistani taisi olla erilaisia kädentaitoja: puutöitä, kudontaa, neulomista, ompelua, askartelua. Tuona aikana opin, mitä osaan ja mistä pidän. Kudoin ainakin muutaman maton, villapeiton, pari shaalia ja useita poppanaliinoja; neuloin puseron, sukat, lapaset ja kaulahuivin; puutöissä tein ainakin pienen hyllyn kaseteille, leipälaatikon ja pöytätelineen kynille, papereille ym. tarvikkeille. Sen sijaan ompelemisessa ainoaksi työkseni jäi todella yksinkertaisen mallinen paita, jonka äiti ompeli valmiiksi. :)

Sen jälkeen olen tehnyt erilaisia käsitöitä milloin enemmän, milloin vähemmän. Uusin kädentaitoni on kirjansidonta, joten olen harrastanut nyt kymmenkunta vuotta.

Mikään himoneuloja en ole, enkä yleensä aloita uutta neuletta, jos edellinen on kesken. Noin 30 vuoden aikana olen neulonut itselleni toistakymmentä villapaitaa tai -takkia, muutaman vauvan puseron ja epämääräisen määrän sukkia, lapasia, pipoja ja huiveja - unohtamatta muutamaa vanulla täytettyä tonttua.
Virkkaustaitoni rajoittuvat mummon neliöihin.