Sormet syyhyävät

Vaikka en olekaan himoneuloja, nyt sormet syyhyävät päästä aloittamaan. Tällä viikolla olen ostanut muutaman lankakerän. Nalle-langat ja kirjavat langat on tarkoitettu sukkiin, isoin lankakasa puseroon ja kaksi pienempää kerää tiskirättiin ja johonkin virkkaustyöhön. En kyllä lupaa käyttää kaikkia näitä lankoja tämän hulluttelun aikana.

Eilen tarkistin puikkovarastoni, jota täydensin tänään kolmosen sukkapuikoilla. Viitosen 40-senttiset pyöröpuikot pitää vielä hankkia, muuten oletan pärjääväni niillä puikoilla ja langoilla, mitä kotoa löytyy. Tosin olen ensi viikolla saamassa vielä jonkinlaisen pussin jämälankoja kaver(e)iltakin.

Mitään lopullista suunnitelmaa kaikista 22 työstä en ole tehnyt, eikä alustavassakaan suunnitelmassa ole vielä niin monta työtä. Tänään olen selaillut mm. viime vuoden hullutuksen sivuja ja etsinyt kivoja ideoita - ja onhan niitä löytynytkin. Esittäytyessäni hullutuksen sivulla ilmoitin tekeväni vain pieniä töitä, jotta ne varmasti myös valmistuvat, mutta kas kummaa - ensimmäiseksi KYHäelmäkseni taidan aloittaa huomenna neulepuseron. Niinpä siis luultavasti teen puseron ja 21 pientä työtä, joista suurimmat ovat mahdollisesti kahdet sukat. Muita suunnitelmia tällä hetkellä ovat mm. tiskirätit, joulupallot ja kirjamerkit.

elämäni käsityöt

Varhaisin neulemuistoni on koulusta, oppikoulun ekalta tai tokalta luokalta (vastaa nykyisin 5-6 luokkaa). Siinä vaiheessa, kun kaikilla muilla oli sukkapari valmis, minulla oli nippanappa ensimmäinen varsi tehtynä. Abivuotenani yksi kaverini neuloi itselleen kivat lapaset, ja vihjailin, että voisin haluta sellaiset joululahjaksi. No mitä sain? Sain kaksi kerää lankaa, puikot ja kortin, jossa luvattiin opettaa lapasten teko. Siitä se alkoi. Seuraava työ olikin jo villapaita.

Pari vuotta lukion jälkeen opiskelin kansanopistossa, jossa noin puolet tunneistani taisi olla erilaisia kädentaitoja: puutöitä, kudontaa, neulomista, ompelua, askartelua. Tuona aikana opin, mitä osaan ja mistä pidän. Kudoin ainakin muutaman maton, villapeiton, pari shaalia ja useita poppanaliinoja; neuloin puseron, sukat, lapaset ja kaulahuivin; puutöissä tein ainakin pienen hyllyn kaseteille, leipälaatikon ja pöytätelineen kynille, papereille ym. tarvikkeille. Sen sijaan ompelemisessa ainoaksi työkseni jäi todella yksinkertaisen mallinen paita, jonka äiti ompeli valmiiksi. :)

Sen jälkeen olen tehnyt erilaisia käsitöitä milloin enemmän, milloin vähemmän. Uusin kädentaitoni on kirjansidonta, joten olen harrastanut nyt kymmenkunta vuotta.

Mikään himoneuloja en ole, enkä yleensä aloita uutta neuletta, jos edellinen on kesken. Noin 30 vuoden aikana olen neulonut itselleni toistakymmentä villapaitaa tai -takkia, muutaman vauvan puseron ja epämääräisen määrän sukkia, lapasia, pipoja ja huiveja - unohtamatta muutamaa vanulla täytettyä tonttua.
Virkkaustaitoni rajoittuvat mummon neliöihin.

Kyhäilemään

Toki bloggaus on joskus mielessä käynyt, mutta enpä ole koskaan saanut aloitettua. Nyt päätin osallistua Kesäyön hullutukseen ja samalla tehdä oman blogin, jotta voin kertoa ja näyttää kuvia KYHäelmistäni. Aluksi bloggaukset varmaan liittyvät pääasiassa juuri neulomiseen ja virkkaukseen.

Lankakäsitöitä enemmän harrastan kirjansidontaa, ainakin ajoittain. Kuvia aikaisemmin sitomistani kirjoista laitan tänne varmaan melko pian, uusista töistä sittten sitä mukaa kun niitä syntyy. KYHin takia tuskin ennen elokuuta.

Kuulun bookcrossareihin ja kirjoittelen kommentteja sen kautta lukemistani kirjoista bookcrossing-sivustolle. Läheskään kaikki lukemani kirjat eivät kuitenkaan ole bc-kirjoja, joten tännekin varmaan kirjoittelen kirjoista, joita voin suositella muillekin. Jokaista lukemaani kirjaa en aio kommentoida. Tuolla bc-sivustolla olen tällä samalla nickillä.

Ajattelen, siis olen. Pyöräilen, siis elän. Niinpä saatan joskus blogata pyöräilystä, mutta siitä ei taida juuri kuvia tulla, koska en juurikaan malta pysähtyä kuvaamaan. Mutta silloin tällöin lähden pyörällä nimenomaan kuvaamaan jotakin, ja niitä kuvia saatan laittaa tännekin.